Vastine ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskoselle (kesk.)

Hannu Hoskonen ihailee mielipidekirjoituksessaan (Karjalainen 30.9.) Petteri Taalaksen lausuntoja. Taalaksen lausunnot ovat herättäneet kritiikkiä tutkijoiden keskuudessa, ja tyytyväisimmin lausunnot on ottanut vastaan metsäteollisuus. Näin ollen metsäteollisuuden miehenä myös Hoskosen innostus ei ole yllättävää. Yleisradion 25.4. julkaistussa jutussa Taalaksen lausuntoja kritisoivat mm. Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio ja Ilmatieteen laitoksen johtaja Juhani Damski. 

Tutkijat kritisoivat Taalasta erityisesti hiilinielujen vahvistamisen aikataulusta – tutkijoiden konsensuksen mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä keskeistä on kiireinen aikataulu. Tämän takia hiilinieluja on vahvistettava nyt, eikä niitä ole hakkuiden lisäämisellä heikentää nyt ja luottaa, että ne vahvistuvat myöhemmin riittävästi. Myös Suomen ilmastopaneelin kanta asiaan on selkeä: päästöjä on vähennettävä ja hiilinieluja on vahvistettava 30-40 vuoden sisällä huomattavasti, varaa ei ole katsoa asiaa 100 vuoden skaalalla, kuten Taalas tekee. 4.10. julkaistussa politiikkasuosituksessa ilmastopaneeli vaatii ilmastotoimien nopeuttamista nykyisestä. Samalla ilmastopaneeli vaatii hakkuumäärien pitämistä nykytasolla ainakin seuraavat viisi vuotta.

Tämän viestin tuntuvat ymmärtävän suomalaiset, jotka uuden kyselytutkimuksen mukaan vastustavat hakkuiden lisäämistä. Aukkohakkuut uhkaavat hiilinielujen lisäksi myös tavallisten ihmisten retkeilykohteita ja lähimetsiä. 

Hoskonen ei tunnu myöskään valiokuntapaikastaan huolimatta ymmärtävän IPCC-raporttien sisältöjä: Meillä on kiire toimia, jotta voimme turvata lumiset talvet, joitten häviäminen uhkaa erityisesit luonnon monimuotoisuutta, mutta kansantalouden näkökulmasta myös Lapin turismia. 

Suomalaisina olemme mukana myös hiilivoiman lisärakentamisessa, kun valtionyhtiö Fortumin 49,9 % omistama Uniper uhkaa Alankomaiden valtiota oikeustoimilla, koska maa haluaa sulkea kivihiilivoimalat vuoteen 2030 mennessä. Keskeisintä Suomen ilmastopaneelinkin laskemassa päästövähennyspolussa on energiasektorin päästövähennykset – vastataksemme lupauksiimme Pariisin ilmastosopimuksessa energiasektorin päästöjen on laskettava 77 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämä vaatii myös Hoskosen lempilapsi turpeen energiakäytön lopettamista. Turpeella tuotetaan energiastamme vain 4-5 %, mutta koko maan päästöistä 13,5 % turvetuotantoalueiden päästöt mukaan lukien . Samalla turpeentuotantoalueet ovat merkittäviä sisävesiemme kuormittajia.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana edustaja Hoskosen toivoisi ottavan huomioon tiedemaailman konsensuksen – ei vain valitsevan omaan agendaansa sopivia tutkijoiden lausahduksia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close