Vaaliteemat

Koulutuspolitiikka

Kaikille ilmainen koulutus on yksi suomalaisen tasa-arvon rakennuspalikoista. Perinteisesti suomalaisessa yhteiskunnassa on jokaiselle ihmiselle tarjottu sosioekonomisesta taustasta riippumatta mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin omat kyvyt ja kiinnostus riittävät. Suomalaisen yhteiskunnan sanotaan muuttuneen luokattomaksi kiitos yhtenäisen talvisodan hengen, jossa kaikki luokat yhdessä nousivat puolustamaan suomalaista yhteiskuntaa ja isänmaata. Ne pienet luokkaerot, jotka talvisodan henki jätti jälkeensä on peruskoulujärjestelmän sanottu tasoittaneen. Näin ruusuinen todellisuus ei kuitenkaan ole ollut, mutta suomalaisella koulutusjärjestelmällä on omat meriittinsä.

Nykyisessä yhteiskunnnassa koulutusjärjestelmä on kuitenkin suurien muutospaineiden alla. Osaltaan koulutusjärjestelmään haluavat vaikuttaa markkinavoimat, jotka haluavat tuoda oman markkinalogiikkansa kouluihin, sekä lisätä yritysyhteistyötä kaikille koulutasoilla. Myös keskustelua kaikille ilmaisen korkeakoulutuksen tärkeydestä on pyritty herättelemään esimerkiksi Elinkeinoelämän  Keskusliiton toimesta:

Korkeakoulujen maksullista toimintaa pitää lisätä ja ottaa käyttöön lukukausi- tai opintomaksut.
EK: Menestyvä ja hyvinvoiva Suomi – Kohti eduskuntavaaleja 2011

Koulutuksen aitoa maksuttomuutta tulee puolustaa kaikilla asteilla ja myös toisen asteen koulutuksen ongelmiin tulee kiinnittää huomiota. Lukiokirjojen aiheuttama kustannus on usein vanhempien niskoilla ja asettaa erilaisista perheistä tulevat nuoret eriarvoiseen asemaan. Myös laittomat materiaalimaksut ovat rasitteita toisen asteen koulutuksessa. Idioottimaisesta vanhempien tulojen vaikutuksesta itsenäisesti asuvan opintotuessa on jo aika luopua. Opinto-ohjausta on syytä lisätä niin toisen asteen kuin peruskoulunkin kohdalla.

Korkeakoulujen karsimisesta puhuttaessa on syytä pitää mielessä alueellisuus ja esimerkiksi Kajaanille on Oulun yliopiston sivukampus ollut tärkeä vetovoimatekijä ja tehtaankin lopettaessa on kaupungin tilanne surullinen. Erilaisia päällekkäisyyksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kohdalla olisin valmis tarkastelemaan ja tarvittaessa karsimaan. Korkeakouluaopiskelijoillekin on aika saada tarpeeksi kattavaa opinto-ohjausta. Lukukausimaksujen ujuttamiselle tulee tehdä stoppi ja turvata ilmainen koulutus jokaiselle.

Opintotuki on aika uudistaa täysin ja taata opiskelijoille oikeus täysipäiväiseen opiskeluun ilman työnteko- tai lainanottopakkoa. Opintotuki tulee sitoa indeksiin ja tarvitaan myös tuntuva tasokorotus – pitkällä tähtäimellä tavoitteena on perustulo.

Koulutuspoliittiset tavoitteet:

• Kokopäiväisen opiskelun turvaava opintotuki
• Aito maksuttomuus peruskoulusta korkeakouluihin
• Lisää opinto-ohjausta jokaiseen kouluun
• Malttia korkeakouluverkon karsimiseen
• Jyrkkä ei lukukausimaksuille ja opintoaikojen rajoituksille!

Tietoyhteiskunta

Tietoyhteiskuntaan liittyvät kysymykset ovat tulevaisuudessa yksi suurimmista Suomea koskettavista asioista. On aika rakentaa Suomesta avoimen ja toimivan viestinnän mallimaa. Nykyään melkeinpä kaikkeen toimintaan tarvitaan internetyhteyttä ja sen takia onkin valtion harteilla varmistaa riittävät ja kohtuuhintaiset internetyhteydet jokapuolelle maata. Myös syrjäseuduilla pitää olla mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi ja tässä toiminnassa on usein internetyhteys tarpeellinen.

Turhan kontrolliyhteiskunnan rakentaminen tulee lopettaa alkuunsa ja suljetuista internetsensuurilistoista pitää luopua. Tehokkain tapa karsia internetin ongelmia on koulutuksen ja valistuksen lisääminen. Internetin vihapuhe ei kuitenkaan saa olla hyväksyttyä vaan poliisilla pitää olla keinot tarttua rikolliseen toimintaan myös internetissä – tämä ei saa kuitenkaan johtaa isoveliyhteiskuntaan. Jokaisen tulee olla vastuussa omista sanoistaan myös foorumeilla.

Julkisen sektorin pitää ruveta yksityisen monopolin tukemisen sijaan panostamaan avoimen lähdökoodin ratkaisuihin, joilla säästetään selvää rahaa, luodaan paikallisia työpaikkoja sekä ei olla niin tiukasti kiinni yhdessä ohjelmiston toimittajassa. Kaiken julkisen sektorin tuottaman tiedon pitää olla kaikkien saatavilla avoimessa tietokannassa.

Tekijänoikeusjärjestelmä on aika uudistaa ja tekijänoikeuksien tulee oikeasti turvata taiteilijan ja tekijän toimeentulo. Nykyinen järjestelmä tukee suuria levy-yhtiöitä ja rajoittaa musiikin uudistumista. Taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseksi perustulo on tehokas keino sekä myös erilaiset valtion avustukset – eikä tekijänoikeuden uudistaminen vie kuitenkaan kokonaan pois nykyisen kaltaisia tekijänoikeuskorvauksia!

Tietoyhteiskuntatavoitteet:

• Kohtuuhintainen ja riittävä internetyhteys kaikille
• Ei internetsensuurille
• Avoimen lähdekoodin ratkaisuja julkiselle sektorille – Linuxeja kouluihin ja päiväkoteihin!
• Avoimuutta päätöksentekoon ja julkisen sektorin luoma tieto helpommin saataville avoimeen tietokantaan
• Tekijänoikeusjärjestelmä remonttiin ja yksityiseen käyttöön tiedostojenlataaminen lailliseksi

Reilu työelämä ja riittävä perusturva

Nuorille työelämä näyttäytyy täysin erillaisena kuin suurille ikäluokille, joille työtä tuntui riittävän aina. Nykyajan työelämälle on tyypillistä kasvava epävarmuus. Tälle kehitykselle on aika laittaa loppu ja vaatia parempaa työelämää. On aika kirjata minimituntipalkka lakiin, jotta jokainen tietää paljonko työstä pitää saada ja toisaalta paljonko siitä pitää maksaa. Vuokratyöntekijöille pitää tarjota Ruotsin mallin mukaisesti takuupalkka ja kokopäivisiä työsuhteita. Turhien pätkätöiden ketjuttaminen pitää lopettaa -tässä asiassa julkisella sektorilla on paljon parannettavaa!

Ay-liikkeen täytyy uudistua vastaamaan nykyisten työmarkkinoiden ongelmiin. Ay-liikkeelle tarvitaan kanneoikeus, jotta liitot voisivat tehdä entistä tehokkaampaa edunvalvontatyötä. Harmaa talous pitää ottaa tosissaan ja sen torjuntaan tarvitaan lisää resursseja. Vastuu koko alihankintaketjusta kuuluu pääurakoitsijalle.

Perusturva tarvitsee kokonaisremontin, koska nykyinen järjestelmä on joustamaton ja perusturva on jäänyt jälkeen ostovoimassa. Tarvitaan tuntuva tasokorotus ja koko tukiviidakon yksinkertaistaminen yhdeltä luukulta haettavaksi perusturvaksi. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on perustulo, joka mahdollistaa joustavamman työnteon eikä katkea heti työnteosta.

Työelämä- ja perusturvatavoitteet:

• 10e/h minimituntipalkka
• Turhat pätkätyöt kuriin
• Vuokratyöstä takuupalkka
• Resursseja harmaan talouden kitkentään ja vastuuta pääurakoitsijalle
• Perusturvan yhteinäistäminen yhdeltä luukulta haettavaksi 750e/kk