Ay-liikkeen siirryttävä jatkuvasta puolustustaistelusta hyökkäykseen

Omistajaohjauksesta hallituksessa vastaava Sirpa Paatero (sd.) teki ainoan oikean toimen pysäyttäessään valtionyhtiö Postin suunnitelmat siirtää 700 työntekijää huomattavasti huonomman työehtosopimuksen piiriin. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n laskelmien mukaan esimerkiksi 16 vuoden työkokemuksen omaavalle helsinkiläiselle postinkäsittelijälle siirto tarkoittaisi 42 % laskua palkkaan. Tiedotustilaisuudessaan Paatero puhui kuitenkin vain “aikalisästä” ja myös Posti on ilmoittanut tavoitteenaan pysyvän huomattavan huononnuksen saaminen työntekijöidensä työehtoihin.

Postin tukala tilanne on ymmärrettävä, koska alalla ovat monet muut toimijat pystyneet siirtämään palveluitaan ulkoistusten kautta freelancereiksi pakotetuille jakelijoille tai ovat pystyneet luottamaan työnantajien itsensä perustamien niin sanottujen “keltaisten liittojen” suojelevan heidän maksamiaan naurettavan huonoja palkkoja. Helsingin Sanomat siirsi 2018 oman aamujakelunsa tietyillä alueilla Postilta omalle jakeluyhtiölleen, joka pakotti edelleen työntekijänsä toimimaan alihankkijoina – ilman työnjohtoa sekä omissa vaatteissaan ja omilla kärryillään. 

Vaikka Postin tilannetta ymmärtäisikin on reagointi täysin väärä – valtion 100 % omistama yhtiö lähtee mukaan kilpajuoksuun pohjalle, ja painamaan fyysisesti raskaasta työstä maksettuja palkkoja alemmaksi perustellen sitä kilpailijoiden huonoilla palkoilla. 

Postin suunnitelmat ovat vain yksi oire taudista, joka suomalaiseen yhteiskuntaan on tarttunut: Olemme unohtaneet työelämässä unelmoida ja vaatia parempaa. Osana kilpailukykysopimusta ay-liike oli valmis hyväksymään työajan pidennyksen ensimmäistä kertaa sataan vuoteen. Liikenneministeri Sanna Marinin (sd.) puhe 6 tunnin päivittäisestä työajasta leimattiin mediassa ja keskustelussa “utopiaksi”. Olemme tottuneet tilanteeseen, jossa ay-liike lakkoilee vain vastustaessaan asioita – ei tukeakseen uusia avauksia paremman työelämän tai esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta. Samalla olemme tottuneet maailmaan, jossa työelämä on useimmille jatkuvaa kurjistumista ja epävarmuuden lisääntymistä. Olemme itse valmiita osallistumaan siihen juoksukilpailuun, jossa pohjalla on elämään riittämättömät palkat ja jatkuva epävarmuus. 

Tästä jatkuvasta puolustustaistelusta on työmarkkinoilla päästävä takaisin tilanteeseen, jossa työntekijät ovat ne jotka vaativat ja hyötyvät työn tuottavuuden kasvusta. Oikeistolaiset ovat vastustaneet työajan lyhentämistä samoilla argumenteilla aina – jo 8 tunnin työpäivään siirtymisen piti tuhota Suomen kilpailukyky ja uhrata tulevat sukupolvet laiskuudelle. Kokeilujen perusteella siirtyminen lyhyempään työpäivään lisää monilla aloilla tuottavuutta ja erityisesti työntekijöiden jaksamista. Työväenliikkeen olisikin aika siirtyä jatkuvasta puolustustaistelusta kohti muutoksia ja parannuksia vaativaan hyökkäykseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close