Oheinen mielipidekirjoitus julkaistiin Karjalaisessa 27.8.2017
Anne “Kikkis” Mikkola kirjoitti Karjalaisessa (23.8.2017) seurakuntien roolista varhaiskasvatuksessa. Me näemme uuden inklusiivisuuteen ja tunnuksettomuuteen perustuvan linjan olevan järkevä sekä korostavan lasten ja katsomusten yhdenvertaisuutta. Kukaan ei ole heittämässä kristillisyyttä roskakoriin, vaan käsittelemässä sitä yhdenvertaisena ja samanarvoisena muiden maailmankatsomusten kanssa.
Uskontojen tunteminen on tärkeä osa oman ja muiden kulttuurien tuntemusta, mutta se tulee toteuttaa tunnustuksettomasti ja kaikkia katsomuksia tasapuolisesti käsittelevästi. Vierastamme ajatusta, että jo varhaiskasvatuksessa nostetaan voimakkaasti yksi maailmankatsomus muiden yläpuolelle tai järjestetään tunnuksellista kasvatusta. Mikkolan mainitsemat elämäntaidot sekä oman ja toisen arvon tunnustaminen ovat osa kaikkea ihmisyyttä, eikä niiden opettamiseen tarvita uskonnollista pohjaa.
Kyse on myös lasten yhdenvertaisuudesta: tilanne, jossa osa lapsista paimennetaan seurakunnan järjestämään aamunavaukseen osan jäädessä resurssien puutteen vuoksi toiseen tilaan odottelemaan, asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Vaikka vaihtoehtoista toimintaa olisikin tarjolla, julkinen valitseminen eri vaihtoehtojen välillä pakottaa lapset ja perheet paljastamaan avoimesti oman maailmankatsomuksensa, mikä rikkoo heidän yksityisyyden suojaansa.
Aamunavausten ja kaiken muunkin varhaiskasvatuksen tulee olla kaikille yhteistä, ja myös erilaisten katsomusten käsittelyn on oltava yhdenvertaista. Sallisivatko Mikkolan ajatukset kaikkien päiväkotilasten, myös krisitittyjen, tulla yhtä lailla imaamin tai vapaa-ajattelijoiden seremoniapuhujan tykö?
Antti Saarelainen
Alia Dannenberg
Joensuun kaupunginvaltuutettuja (vas.)