Naisen euro on 80 centtiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta – sukupuolten välinen tasa-arvo on siis win-win-tilanne.
Kävin kuuntelemassa Vasemmistonaisten Naisten huone – kiertueen vierailua Joensuussa, ja vaikkeivat kansan syvät rivit olleet lähteneetkään liikkeelle oli keskustelua kuitenkin mielenkiintoinen seurata. Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, niin meillä on siltikin paljon parannettavaa. Vaikka tasa-arvoisemman yhteiskunnan havittelua on pidetty akkojen juttuna, on myös miehillä syytä tarttua toimeen ja ruveta parantamaan maailmaa. Sen sijaan, että kilpaillaan kumpaa sukupuolta sorretaan enemmän, on aika rakentavalle sukupuoliroolien kritiikille.
Naiset kohtaavat syrjintää työelämässä, ja erityisesti nuorten naisten kohdalla vakituisen työsuhteen saaminen on ongelmallista – työnantajat pelkäävät naisen olevan heti vatsa pystyssä, kun työsuhde on vakinaistettu. Miesten “isäkuukausi” taas ei mahdollista oikean suhteen luomista lapseen sekä vanhemmuuden ilojen ja surujen jakamiseen. Nykyinen perhevapaa järjestelmä onkin muutettava 6+6+6-mallin mukaiseksi, jolloin toinen vanhempi saa pitää 6 kuukautta, toinen 6 kuukautta ja perhe saa yhdessä valita miten jäljelle jäävä 6 kuukautta jaetaan. Yksinhuoltajilla on käytettävissä 18 kuukautta.
Miehiä rasittaa erityisesti lyhyempi eliniänodote, johon eivät miesasiaa aktiivisesti ajavatkaan ole tarpeeksi vahvasti tarttuneet. Erityisesti nuoria miehiä uhkaa entistä useammine elämän päättyminen väkivaltaan tai onnettomuuksiin. Miehet tekevät 80 % itsemurhista, ja kuolemansyynä itsemurhat ovat merkittävä erityisesti alle 35-vuotiailla miehillä. Ahdas miehisyyden häkki ei anna tilaa käsitellä elämässä kohdattavia vastoinkäymisiä rakentavasti vaan odottaa edelleen miehen olevan jämpti ja vakaa – suomalainen mies kun ei itke kuin humalassa saunassa.
Suomessa työmarkkinat ovat tiukasti jakautuneet nais- ja miesaloihin. Naisvaltaiset alat ovat jääneet “arvostetumpien” miesvaltaisten alojen palkkakehityksestä, ja tasa-arvotupotkin ovat jääneet fantastiseksi kusetukseksi. Matalapalkka-alojen työvoimasta valtaosa on naisia. Naisilla on myös miehiä useammin työnantajana julkinen sektori, ja julkisen sektorin epävarmat työsuhteet ja pätkätöiden ketjuttaminen vievät varmuutta erityisesti nuorten naisten elämältä. Myös julkisen sektorin leikkauslistat tietävät potkuja ja säästöjä naisvaltaisilla aloilla. Vasemmistoliitto haluaa nostaa matalapalkka-alojen palkkoja ja selkiyttää työsuhteita lakiin kirjatulla 10 euron minimituntipalkalla – tämä nostaisi usean naisvaltaisen alan palkkoja.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat Suomessa syrjintää useilla elämänalueilla. Oikeus mennä naimisiin ja tulla lain edessä samanarvoiseksi heteroparien tavoin ei ole ainoa ongelma. Yhteiskunnan normit ja ennakkoluulot vaikeuttavat jokapäiväistä elämää. Koulutusjärjestelmä uusintaa ahtaita sukupuolirooleja ja seksuaalista normaaliutta. Ahtaiden roolien sijaan pitäisi hyväksyä jokainen ihminen omana itsenään ja antaa jokaiselle vapaus rakastaa ketä haluaa.
Mitä on tehtävä:
- Perhevapaiden 6+6+6-mallin käyttöönotto
- Miehiin keskittyvän sukupuolentutkimuksen kehittäminen
- 10 euron minimituntipalkkalaki korottaa erityisesti naisvaltaisten alojen palkkoja
- Sukupuolineutraali avioliittolaki varmistaa kaikkien yhdenvertaisuuden
- Neuvolapalveluiden valmiutta vastata erilaisten perheiden tarpeisiin parannettava
- Lisättävä resursseja sekä alennettava kynnystä nuorten miesten mielenterveyspalveluihin
Antti Saarelainen 